Tänä naistenpäivänä en juhli.
En juhli, koska lähes joka kolmas nainen Suomessa kokee parisuhteessaan fyysistä tai seksuaalisuutta loukkaavaa väkivaltaa, koska lähes puolet naisista on kohdannut väkivaltaa elämänsä aikana. En juhli, koska miehet ottavat päivälehdessä kantaa, että naisten tulisi hoitaa lapset, koska heillä on rinnat.
En juhli, koska valtiovarainministeriö ja oikeistopuolueet julkaisevat vaalien alla leikkauslistoja sosiaalipalveluihin ja sosiaaliturvaan, joiden vaikutukset osuisivat naisvaltaisiin työpaikkoihin ja jotka syventäisivät köyhyyttä yhden vanhemman perheissä. En juhli, koska naisvaltaisen varhaiskasvatusalan palkka-ahdinkoa ei oteta vakavasti, koska ”kyllähän kurahousuja voi pukea kuka vaan”.
En juhli, koska naiset ympäri maailmaan taistelevat oikeudestaan koulutukseen ja keholliseen itsemääräämisoikeuteen, koska Iranissa koulua käyviä tyttöjä myrkytetään sen jälkeen, kun he ovat kieltäytyneet käyttämästä huivia, ja samalla Iranin islamistista hallintoa tukevaa imaamia kuullaan Suomessa asiantuntijana maahanmuuttajanuorten asioissa.
En juhli, koska seksityön tekemistä ei edelleenkään nähdä Suomessa työnä, vaan alan työntekijät, useimmiten naiset, joutuvat tekemään töitä turvattomin ehdoin, ja edelleen löytyy tahoja, jotka esittävät seksin oston kriminalisointia, vaikka sen myötä tilanne pahenisi.
En juhli, mutta kiitän tänään feministejä ympärilläni, jotka tekevät väsymättä töitä yhdenvertaisemman maailman puolesta.
Petra Malin 