Vaaliteemat

Koulutus ja kasvatus tarvitsevat panostuksia

Tulevalla vaalikaudella emme voi leikata koulutuksen rahoituksesta.

Varhaiskasvatuksen laatuun on panostettava ja henkilöstömitoituksen on oltava kunnossa, myös arjessa, joka päivä ja jokaiseen kellonaikaan. On parannettava työntekijöiden työolosuhteita ja nostettava palkkoja, siirryttävä ryhmäkohtaiseen suhdelukutarkasteluun ja tilaratkaisuissa on huomioitava pedagogiikka ja työhyvinvointi nykyistä paremmin. 

Peruskoulutuksessa on varmistettava tasa-arvoiset lähtökohdat jokaiselle lähtökohdista tai asuinalueesta riippumatta. Peruskoulujen ryhmäkokoja on pienennettävä, on varmistettava oppimisen tuen ja inkluusion rahoitus ja suunnattava resursseja oppilashuoltoon. 

Erityisen tuen palvelut saataville kaikille tarvitseville, niin varhaiskasvatuksessa kuin peruskoulussa ja toisen asteen koulutuksessa.

Syrjimättömyys ja yhdenvertaisuus on oltava kaiken kasvatuksen ja koulutuksen lähtökohta varhaiskasvatuksesta alkaen. Rakenteellista rasismia vastaan pitää työskennellä joka päivä. 

Pätevää henkilökuntaa pitää arvostaa myös palkalla: alan palkkoja on nostettava ja työolosuhteet on saatava kuntoon.

Valmistavaan opetukseen on panostettava ja suomi toisena kielenä -opetus on toteutettava lasten ja nuorten omista tarpeista käsin.

Lukio-opetuksen resurssit on saatava kuntoon ja ammattikouluopetuksen laatu pitää varmistaa nykyistä paremmin. Ammattikoulutuksen arvostusta on nostettava.

Kiusaamiseen on puututtava ja vakavat kiusaamistapaukset ratkaistava yhteistyössä eri asiantuntijoiden kanssa. Empatiakasvatukseen ja tunnekasvatukseen on panostettava varhaiskasvatuksesta alkaen.

Kaikille helsinkiläisille on oltava toisen asteen koulutuspaikka ja jokaista nuorta tulee tukea pääsemään heitä kiinnostavaan koulutukseen.

Korkeakouluihin tarvitaan lisää aloituspaikkoja ja henkilökuntaa. Opiskelijoiden hyvinvoinnista on huolehdittava ja heille on tarjottava tukea jaksamiseen.

Tutkimuksen rahoitus on turvattava ja panostettava myös perustutkimukseen. 

Sote-palveluihin resursseja ja henkilökuntaa

Sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoituksen tulee olla riittävää ja koronan synnyttämä hoiva- ja palveluvelka on saatava purettua.

Ammattilaisten saatavuuskriisi on ratkaistava: työolosuhteita on parannettava ja on varmistettava, että ammattilaiset voivat tehdä työnsä ammattietiikkansa mukaisesti. Ammattilaisten tulee voida keskittyä koulutustaan vastaavaan työhön ja palkkaus on hoidettava kuntoon. 

Peruspalveluihin pitää panostaa niin, että erityispalveluiden tarve tulevaisuudessa vähenee. Pitää uskaltaa panostaa myös ennaltaehkäisyyn ja matalan kynnyksen palveluihin.

Sosiaalityöhön ja sosiaalipalveluihin tarvitaan asiakasmitoitukset ja riittävät resurssit.

Palveluita käyttävillä ja työntekijöillä pitää olla mahdollisuudet osallistua ja vaikuttaa palveluihin. Vertaisilta saatavan tuen merkitys pitää huomioida palveluissa nykyistä paremmin.

Mielenterveysongelmiin on saatava apua matalalla kynnyksellä, ja tarjolla on oltava niin pitkäkestoista terapiaa kuin nopeampaa ja lyhytkestoisempaa tukea. Psykoterapeuttikoulutuksesta on tehtävä maksutonta. 

Neuropsykologisiin oireisiin on saatava tukea nykyistä helpommin. 

Huumeiden käytön rangaistavuus on poistettava laista ja on säädettävä huumeiden valvotun käyttötilan mahdollistava laki. 

Asunnottomien palveluiden ja päihdepalveluiden piiriin on päästävä nopeasti.

Velkaneuvontaa ja asumisneuvontaa on oltava tarjolla nykyistä enemmän.

Mielenterveyspalveluihin ja on päästävä matalla kynnyksellä ja Helsingissä on toteutettava terapiatakuu. Kaupungin on tehtävä aktiivisesti työtä yksinäisyyden vähentämiseksi ja panostettava itsemurhien ehkäisyyn.

Asunnottomien palveluiden ja päihdepalveluiden piiriin on päästävä nopeasti.

Velkaneuvontaa ja asumisneuvontaa on oltava tarjolla nykyistä enemmän.

Yhdenvertaisuutta ja kulttuuria

Kulttuurin ja taiteen osuutta valtion budjetissa on nostettava yhteen prosenttiin. 

Jokaisella on oikeus taiteeseen ja kulttuuriin. Kulttuurin saavutettavuus erilaisille ihmisryhmille on huomioitava niin kulttuuripalveluissa kuin muualla yhteiskunnassa. Taataan kaikille yhdenvertainen mahdollisuus osallistua: lisää taidetta kaduille ja julkisiin tiloihin, myös sosiaali- ja terveyspalveluihin, opetukseen ja kasvatukseen! Ihmisten on oltava mahdollista osallistua kulttuuritapahtumiin riippumatta tulotasostaan. 

Uusia taidemuotoja ja soveltavaa taidetta pitää tukea vakiintuneiden taidemuotojen ohella, eikä asettaa näitä vastakkain.

Taideaineiden asemaa pitää vahvistaa peruskoulussa. Kaikilla lapsilla ja nuorilla tulee myös olla oikeus harrastaa taiteita.

Perusturvan tasoa on nostettava. 

Rasismiin ja syrjintään on puututtava aktiivisin toimin niin koulutuksessa, palveluissa kuin lainsäädännössä.

Juridisen sukupuolen määrittelemisen oikeus on ulotettava alaikäisiin, ei-binäärisyys on huomioitava lainsäädännössä ja intersukupuolisten oikeudet on turvattava. 

Perheiden ja lähisuhteiden monimuotoisuus on huomioitava palveluissa ja lainsäädännössä. 

Saamelaisten ja romanien syrjintään on puututtava ja heidän oikeutensa on turvattava.

On laadittava kunnianhimoinen palkkaohjelma palkkatasa-arvon toteutumiseksi.

Väkivaltaa kokeneiden (ja väkivallantekijöille suunnattujen) palveluiden piiriin tulee päästä nopeasti.

Suojellaan ilmastoa ja luonnon monimuotoisuutta

Ilmastonmuutosta on torjuttava: asumisen, liikenteen ja kulutuksen päästöjä on vähennettävä nopealla aikataululla.

On panostettava reiluun siirtymään kohti ilmastoystävällistä työtä ja tuotantoa, huomioiden päätösten vaikutukset eri asemassa oleviin. 

Energiantuotannosta on tehtävä ilmastokestävää. 

Luonnon tila ja monimuotoisuus eivät saa heikentyä. Luonnon monimuotoisuutta on suojeltava varjelemalla viheralueita ja puuttumalla valosaasteeseen ja ympäristön pilaamiseen.

Eläinlajien elinympäristöistä on huolehdittava suojelemalla niin metsiä kuin kaupunkiluontoa. Vanhat metsät on suojeltava. Valtion mailla on kiellettävä avohakkuut. 

Julkisissa toiminnoissa tulee siirtyä kohti kasvisperäisempää ja eettisesti tuotettua ruokavaliota.