Hyvien sosiaali- ja terveyspalveluiden kaupunki

Palveluissa pitää pitää huolta jokaisesta ja palvelut on oltava helppo löytää. Soteen siirtyessä on huomioitava erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien tarpeet. Sosiaali- ja terveyspalveluihin tarvitaan yhteispeliä, ei keskittämistä.

Peruspalveluihin pitää panostaa niin, että erityispalveluiden tarve tulevaisuudessa vähenee. Pitää uskaltaa panostaa myös ennaltaehkäisyyn ja matalan kynnyksen palveluihin.

Pätevää sosiaali- ja terveysalan henkilökuntaa pitää arvostaa myös palkalla: alan palkkoja on nostettava ja työolosuhteet on saatava kuntoon.

Sosiaalityöhön ja sosiaalipalveluihin tarvitaan asiakasmitoitukset ja riittävät resurssit.

Palveluita käyttävillä ja työntekijöillä pitää olla mahdollisuudet osallistua ja vaikuttaa palveluihin. Vertaisilta saatavan tuen merkitys pitää huomioida palveluissa nykyistä paremmin.

Koronasta toipuminen vaatii panostamista. Hoitovelkaa on purettava kaikissa palveluissa.

Mielenterveyspalveluihin ja on päästävä matalla kynnyksellä ja Helsingissä on toteutettava terapiatakuu. Kaupungin on tehtävä aktiivisesti työtä yksinäisyyden vähentämiseksi ja panostettava itsemurhien ehkäisyyn.

Asunnottomien palveluiden ja päihdepalveluiden piiriin on päästävä nopeasti.

Velkaneuvontaa ja asumisneuvontaa on oltava tarjolla nykyistä enemmän.

Hyvän kasvatuksen ja koulutuksen kaupunki

Varhaiskasvatuksen henkilöstömitoituksen on oltava kunnossa, myös arjessa, joka päivä ja jokaiseen kellonaikaan.

Erityisen tuen palvelut saataville kaikille tarvitseville, ulottuen varhaiskasvatuksesta peruskouluun ja toisen asteen koulutukseen.

Kotihoidon tuen kuntalisä on palautettava 1-2-vuotiaille.

Peruskoulutuksessa on varmistettava tasa-arvoiset lähtökohdat jokaiselle lähtökohdista tai asuinalueesta riippumatta.

Syrjimättömyys ja yhdenvertaisuus on oltava kaiken kasvatuksen ja koulutuksen lähtökohta varhaiskasvatuksesta alkaen. Rakenteellista rasismia vastaan pitää työskennellä joka päivä. 

Pätevää henkilökuntaa pitää arvostaa myös palkalla: alan palkkoja on nostettava ja työolosuhteet on saatava kuntoon.

Valmistavaan opetukseen on panostettava ja suomi toisena kielenä -opetus on toteutettava lasten ja nuorten omista tarpeista käsin.

Lukio-opetuksen resurssit on saatava kuntoon ja ammattikouluopetuksen laatu pitää varmistaa nykyistä paremmin. Ammattikoulutuksen arvostusta on nostettava.

Opiskelijoille on tarjottava tukea jaksamiseen ja poikkeustilanteen aiheuttamiin ongelmiin.

Kiusaamiseen on puututtava ja vakavat kiusaamistapaukset ratkaistava yhteistyössä eri asiantuntijoiden kanssa. Empatiakasvatukseen ja tunnekasvatukseen on panostettava varhaiskasvatuksesta alkaen.

Kaikille helsinkiläisille on oltava toisen asteen koulutuspaikka ja jokaista nuorta tulee tukea pääsemään heitä kiinnostavaan koulutukseen.