Koulutus ja kasvatus tarvitsevat panostuksia

Tulevalla vaalikaudella emme voi leikata koulutuksen rahoituksesta.

Varhaiskasvatuksen laatuun on panostettava ja henkilöstömitoituksen on oltava kunnossa, myös arjessa, joka päivä ja jokaiseen kellonaikaan. On parannettava työntekijöiden työolosuhteita ja nostettava palkkoja, siirryttävä ryhmäkohtaiseen suhdelukutarkasteluun ja tilaratkaisuissa on huomioitava pedagogiikka ja työhyvinvointi nykyistä paremmin. 

Peruskoulutuksessa on varmistettava tasa-arvoiset lähtökohdat jokaiselle lähtökohdista tai asuinalueesta riippumatta. Peruskoulujen ryhmäkokoja on pienennettävä, on varmistettava oppimisen tuen ja inkluusion rahoitus ja suunnattava resursseja oppilashuoltoon. 

Erityisen tuen palvelut saataville kaikille tarvitseville, niin varhaiskasvatuksessa kuin peruskoulussa ja toisen asteen koulutuksessa.

Syrjimättömyys ja yhdenvertaisuus on oltava kaiken kasvatuksen ja koulutuksen lähtökohta varhaiskasvatuksesta alkaen. Rakenteellista rasismia vastaan pitää työskennellä joka päivä. 

Pätevää henkilökuntaa pitää arvostaa myös palkalla: alan palkkoja on nostettava ja työolosuhteet on saatava kuntoon.

Valmistavaan opetukseen on panostettava ja suomi toisena kielenä -opetus on toteutettava lasten ja nuorten omista tarpeista käsin.

Lukio-opetuksen resurssit on saatava kuntoon ja ammattikouluopetuksen laatu pitää varmistaa nykyistä paremmin. Ammattikoulutuksen arvostusta on nostettava.

Kiusaamiseen on puututtava ja vakavat kiusaamistapaukset ratkaistava yhteistyössä eri asiantuntijoiden kanssa. Empatiakasvatukseen ja tunnekasvatukseen on panostettava varhaiskasvatuksesta alkaen.

Kaikille helsinkiläisille on oltava toisen asteen koulutuspaikka ja jokaista nuorta tulee tukea pääsemään heitä kiinnostavaan koulutukseen.

Korkeakouluihin tarvitaan lisää aloituspaikkoja ja henkilökuntaa. Opiskelijoiden hyvinvoinnista on huolehdittava ja heille on tarjottava tukea jaksamiseen.

Tutkimuksen rahoitus on turvattava ja panostettava myös perustutkimukseen. 

Sote-palveluihin resursseja ja henkilökuntaa

Sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoituksen tulee olla riittävää ja koronan synnyttämä hoiva- ja palveluvelka on saatava purettua.

Ammattilaisten saatavuuskriisi on ratkaistava: työolosuhteita on parannettava ja on varmistettava, että ammattilaiset voivat tehdä työnsä ammattietiikkansa mukaisesti. Ammattilaisten tulee voida keskittyä koulutustaan vastaavaan työhön ja palkkaus on hoidettava kuntoon. 

Peruspalveluihin pitää panostaa niin, että erityispalveluiden tarve tulevaisuudessa vähenee. Pitää uskaltaa panostaa myös ennaltaehkäisyyn ja matalan kynnyksen palveluihin.

Sosiaalityöhön ja sosiaalipalveluihin tarvitaan asiakasmitoitukset ja riittävät resurssit.

Palveluita käyttävillä ja työntekijöillä pitää olla mahdollisuudet osallistua ja vaikuttaa palveluihin. Vertaisilta saatavan tuen merkitys pitää huomioida palveluissa nykyistä paremmin.

Mielenterveysongelmiin on saatava apua matalalla kynnyksellä, ja tarjolla on oltava niin pitkäkestoista terapiaa kuin nopeampaa ja lyhytkestoisempaa tukea. Psykoterapeuttikoulutuksesta on tehtävä maksutonta. 

Neuropsykologisiin oireisiin on saatava tukea nykyistä helpommin. 

Huumeiden käytön rangaistavuus on poistettava laista ja on säädettävä huumeiden valvotun käyttötilan mahdollistava laki. 

Asunnottomien palveluiden ja päihdepalveluiden piiriin on päästävä nopeasti.

Velkaneuvontaa ja asumisneuvontaa on oltava tarjolla nykyistä enemmän.

Mielenterveyspalveluihin ja on päästävä matalla kynnyksellä ja Helsingissä on toteutettava terapiatakuu. Kaupungin on tehtävä aktiivisesti työtä yksinäisyyden vähentämiseksi ja panostettava itsemurhien ehkäisyyn.

Asunnottomien palveluiden ja päihdepalveluiden piiriin on päästävä nopeasti.

Velkaneuvontaa ja asumisneuvontaa on oltava tarjolla nykyistä enemmän.