Päiväkotipaikan saaminen lähialueelta ei ole Helsingissä itsestäänselvyys. Hankaluuksia voi tulla erityisesti alueilla, joilla päiväkotipaikkojen määrä ei ole pysynyt kyydissä paikkaa tarvitsevien lasten määrän kasvaessa. Myös paikan hakeminen kesken toimintavuotta tai sisarusten saaminen samaan päiväkotiin aiheuttaa monelle vanhemmalle harmaita hiuksia.
Ilmiön taustalla on paitsi Helsingin kasvava lapsimäärä ja hyvä työllisyyskehitys, myös erityisesti edellisen valtuustokauden lyhytnäköinen politiikka. Investoinneille oli asetettu erityisesti Kokoomuksen vaatimuksesta katto, jonka vuoksi uusien päiväkotitilojen rakentaminen tarpeen mukaan ei ollut mahdollista. Myös päiväkotipaikkaa tarvitsevien lasten määrää lähdettiin herkästi arvioimaan alakanttiin, kun toimintabudjettiin oli (jälleen Kokoomuksen vaatimuksesta) asetettu menoja automaattisesti leikkaava tuottavuustavoite.
Tällä valtuustokaudella varhaiskasvatuksen merkitys on ymmärretty uudella tavalla. Päiväkotitiloihin on lähdetty investoimaan, ja tänä vuonna Helsinkiin rakennetaan peräti 1600 uutta päiväkotipaikkaa. Samalla päiväkoti-ikäisten lasten määrän kasvu on taittunut, ja palveluissa on tänä vuonna näillä näkymin yli neljäsataa lasta vähemmän kuin ennakoitiin. Kestää kuitenkin aikaa, ennen kun aiempien vuosien aiheuttama paikkavaje korjataan. Samalla kaupunki on linjaamassa nyt palveluverkon kehittämistoimenpiteistä, joilla jatkossa varmistetaan, että jokaiselle lapselle löytyy lähipäiväkoti. Asia on tulossa päätöksentekoon alkusyksystä.
Vasemmiston edustajana kasvatus- ja koulutuslautakunnassa olen pitänyt yllä keskustelua paikkatilanteesta. Tällä hetkellä tilanne on, että erityisesti itäisessä ja pohjoisessa Helsingissä paikka saatetaan perheelle osoittaa liian pitkän matkan päähän. Tilanne on kuitenkin helpottamassa syksyllä uusien tilojen tullessa käyttöön. Pelkästään tänään lautakunnassa teimme päätökset yhdeksästä uudesta tai korvaavasta päiväkotitilasta. Yksi tiloista oli paviljonkirakennus Kalasatamaan, joka otetaan käyttöön siksi aikaa, että tontille saadaan rakennettua pysyvä päiväkoti. Kaupunki onkin nyt selvästi lähtenyt reagoimaan paikkapulaan uudella otteella.
Paikkaongelman syntymiseen myötävaikuttanut Kokoomus on tarjonnut paikkaongelman ratkaisuksi varhaiskasvatuksen palveluseteliä. Perusteluksi esitetään, että yksityiset pystyisivät laittamaan päiväkoteja pystyyn joustavasti ja nopeasti, kun paikoista on pulaa. Kasvatus- ja koulutuslautakunta otti viime vuonna asiassa onneksi aikalisän, ja myöhemmin kävi ilmi, että yksityisen uusia paikkoja olikin luotu luvattomiin tiloihin ja ilmoittamatta asiasta lain vaatimille viranomaisille.
Voittoa tavoittelevan yksityisen varhaiskasvatuksen osalta ongelma on paitsi se, että yritykset voivat valikoida asiakkaitaan, myös se, että yksityisellä puolella varhaiskasvatuksen opettajien ja lastenhoitajien palkkaus on jopa alhaisempaa kuin julkisella puolella. Kasvatushenkilökunta joutuu myös tekemään paljon avustavia tehtäviä kuten siivoamista, mikä on lasten kanssa vietetystä ajasta pois. Toimintaa on lisäksi vaikeampi valvoa, kuten on jo käynyt käytännössäkin ilmi. Palvelusetelin käyttöön ottaneissa kunnissa varhaiskasvatus on siirtynyt merkittäviltä osin nimenomaan suurille voittoa tavoitteleville päiväkotiketjuille.
Kun varhaiskasvatus liittyy koko ajan vahvemmin osaksi lapsen oppimispolkua, tulee siitä samalla tehdä voittoa tavoittelematonta toimintaa, aivan kuten peruskoulustakin. Viimeaikainen kehitys on osoittanut, että Helsinki pystyy halutessaan ratkaisemaan päivähoidon paikkapulan suunnitelmallisuudella ja investoinneilla. Palveluseteliä siihen ei tarvita.
Petra Malin 